Kahdeksansilla Tampereen miespäivillä aiheeksi otettiin teema, joka on jatkuvasti kuplinut mukana päivien keskusteluissa. Puhe oli väkivallasta.       Vuonna 2003 marraskuussa kysyttiin, mikä on onnellinen mies. Kirjailija Hannu Raittilan mielestä mies on lopulta onnellinen, koska hän on määrätty moraalisuuteen.       Sukupuolten kohtaaminen ja miehen viisaus olivat puheena lokakuussa 2002.       Miespäivillä 2001 puhuttiin miehen iloista. Puhe luiskahti useimmiten surun puolelle. Alustajina olivat näyttelijä-kirjailija Reidar Palmgren, runoilija Risto Ahti, miestutkija Arto Jokinen ja pappi-kirjailija Jaakko Heinimäki.       Vuonna 2000 käsiteltiin perhettä. Alustajina perhetutkija Aino Ritala-Koskinen, isätutkija Jouko Huttunen, miesaktiivi Anders Brunberg, kirjailija Torsti Lehtinen, sosiaalitoimen työntekijät Tiina Neuvonen ja Jukka Tukia, Jussi Nissinen Sexposta ja yksinhuoltajien edustaja Tiina Kaarela.         Mies ja työ puhuttivat vuonna 1999. Puhumassa olivat pappi Matti J. Kuronen, psykologi Pekka Sauri, tutkija Johanna Lammi-Taskula ja työttömien yhdistyksen Markku Aalto.         Miehen seksuaalisuudesta vuonna 1998 alustivat dosentti Osmo Kontula, ylilääkäri Anita Pihlasvaara, psykologi Pertti Soramäki ja sosiologi Jukka Lehtonen.         Ensimmäisillä miespäivillä 1997 pohdittiin miksi miehet syrjäytyvät miehen hallitsemassa yhteiskunnassa. Puhujina Ilkka Taipale, Jouko Karjalainen, Antti Lemmetyinen. Oikeudesta perheeseen alusti Jouko Huttunen. Työttömyyden ja työn uudelleenjaon asioista puhuivat Jan-Otto Andersson sekä Ari Ojapelto. Kai Kiviranta selosti miesten kasvuryhmien toimintaa. Jori Ringman alusti miesten yhteistyöstä ja lopuksi Hannu Taanila kysyi, miten tosimiehiä tehdään.       Tampereella on järjestetty, aluksi Väinö-päivien nimellä, jo kahdeksat miespäivät. Väinö-päivien jälkeen tapahtumaa on ehditty kutsua myös nimillä Mieskulttuuripäivät ja Tampereen Mieskulttuuripäivät. LUE LISÄÄ!